SmartDOG PENTU
TESTI PVM: 9.9.2018
PAIKKA: Kangasala
KOIRA: Riverbreeze Smoothie Moonbeam, Myy
ROTU: novascotiannoutaja
TESTAAJA: Heli Väätäjä, Pro Hau, heli@prohau.dog
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Myy on ylitsepursuavan ystävällinen ja sosiaalinen vierasta ihmistä kohtaan ja se tutkii vauhdikkaasti testitilaa. Myy on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja myös keskittyy erittäin hyvin tehtäviin. Itsehillintä ei ole Myyn vahvuus, ja sitä kehittäviä harjoitteita on hyvä tehdä paljon sekä huomioida tämä myös koulutuksessa ja uuden oppimisessa. Myy lukee ihmisen eleitä hyvin - helpoin ele Myylle on kädellä osoitus. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu (V-aita) on Myylle helppoa ja se ratkaisee tehtävän nopeasti. Mahdottomassa tehtävässä Myy käyttää itsenäistä ongelmanratkaisustrategiaa ja vilkaisee vain muutamia kertoja ihmiseen apua saadakseen. Myy oppi ihmisen näyttämästä mallista namikoneen käytön. Leikkiminen toimii hienosti Myyllä palkkiona, mutta myös namit ja kehuminen sekä muu sosiaalinen palkka toimivat. Näitä kaikkia kannattaa hyödyntää Myyn koulutuksessa vaihdellen.
YKSITTÄISET OSA-ALUEET SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
Myy suhtautuu vieraaseen ihmiseen ylitsepursuavan ystävällisesti ja avoimesti.
AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja joilla on iso ero aktiivisuudessa. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä. Aktiivisuus mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.
Myy tutki testin alussa tilaa vauhdikkaasti. Myyn Fitbarkilla mitattu keskimääräinen aktiivisuus testissä oli 34 , mikä on keskimääräinen pennun aktiivisuus testissä.
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut. Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Palkkio näköärsykkeenä häiritsee Myytä todella paljon; Myy yrittää ottaa ruokaa toistuvasti lasin läpi, siitä huolimatta, että se oppi juuri ottamaan ruoan sylinterin sivusta. Myy kiihtyy voimakkaasti, kun ei pääse nameihin suoraan käsiksi, kaapii, ja vielä syötyäänkin viimein namin, jää kaapimaan maata namin syönnin jälkeen. Myy on testin mukaan erittäin impulsiivinen ja itsehillintä ei ole koiran vahvuus. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Myyllä tämä oli 10%. Myylle kannattaa tehdä erilaisia itsehillintää lisääviä harjoituksia, ja vahvistaa rauhoittumista sekä kotioloissa, että treenitilanteissa ja muussa arjessa. Lisäksi treenitilanteissa uuden opettelussa ja suoritukseen lähtiessä on hyvä pyrkiä rauhalliseen mielentilaan. Nopeutta jne voidaan tarvittaessa suoritukseen harjoitella lisää, kun asia on opeteltu ja teknisesti hallussa - riippuen toki lajista.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa – pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten.
Myy ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 78% oikein. Helpoin ele Myylle oli kädellä osoitus suoraan, jonka se luki virheittä. Muissa eleissä (kädellä ristiin ja katse) se teki muutamia virheitä.
ONGELMANRATKAISU - V-AITA V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
Myy ratkaisee tehtävän erittäin nopeasti 18 sekunnissa. Myytä hieman häiritsee ruoka, mutta se ymmärtää kuitenkin toisella etenemisyrityksellä edetä riittävästi poispäin palkkiosta ja aidan ympäri saadakseen ruoan. Myy ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa, käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä. Myy pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan itsenäisesti (91%) muutamaa vilkaisua lukuun ottamatta (9%). Mikäli itsenäisyys näkyy myös arjessa ja treeneissä haasteena, kannattaa ottaa harjoitteluun mukaan erilaisia yhteistyötä lisääviä harjoitteita.
LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.
Myy innostuu heti leikistä ja se leikkii hyvin aktiivisesti. Koira ei halua lopettaa leikkiä. Leikkiä voi hyvin käyttää Myyn palkkiona koulutuksessa.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.
Myy painaa oikeaa nappulaa ensimmäisen kerran sekunnin kuluttua syötyään viimeiset harjoitusnamit, mikä on todella nopea suoritus. Koira manipuloi myös ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Nopeus kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan, sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Myy myös oppii laitteen toiminnan nopeasti alle minuutissa.
PAIKKA: Kangasala
KOIRA: Riverbreeze Smoothie Moonbeam, Myy
ROTU: novascotiannoutaja
TESTAAJA: Heli Väätäjä, Pro Hau, heli@prohau.dog
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Myy on ylitsepursuavan ystävällinen ja sosiaalinen vierasta ihmistä kohtaan ja se tutkii vauhdikkaasti testitilaa. Myy on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja myös keskittyy erittäin hyvin tehtäviin. Itsehillintä ei ole Myyn vahvuus, ja sitä kehittäviä harjoitteita on hyvä tehdä paljon sekä huomioida tämä myös koulutuksessa ja uuden oppimisessa. Myy lukee ihmisen eleitä hyvin - helpoin ele Myylle on kädellä osoitus. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu (V-aita) on Myylle helppoa ja se ratkaisee tehtävän nopeasti. Mahdottomassa tehtävässä Myy käyttää itsenäistä ongelmanratkaisustrategiaa ja vilkaisee vain muutamia kertoja ihmiseen apua saadakseen. Myy oppi ihmisen näyttämästä mallista namikoneen käytön. Leikkiminen toimii hienosti Myyllä palkkiona, mutta myös namit ja kehuminen sekä muu sosiaalinen palkka toimivat. Näitä kaikkia kannattaa hyödyntää Myyn koulutuksessa vaihdellen.
YKSITTÄISET OSA-ALUEET SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
Myy suhtautuu vieraaseen ihmiseen ylitsepursuavan ystävällisesti ja avoimesti.
AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja joilla on iso ero aktiivisuudessa. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä. Aktiivisuus mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.
Myy tutki testin alussa tilaa vauhdikkaasti. Myyn Fitbarkilla mitattu keskimääräinen aktiivisuus testissä oli 34 , mikä on keskimääräinen pennun aktiivisuus testissä.
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut. Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Palkkio näköärsykkeenä häiritsee Myytä todella paljon; Myy yrittää ottaa ruokaa toistuvasti lasin läpi, siitä huolimatta, että se oppi juuri ottamaan ruoan sylinterin sivusta. Myy kiihtyy voimakkaasti, kun ei pääse nameihin suoraan käsiksi, kaapii, ja vielä syötyäänkin viimein namin, jää kaapimaan maata namin syönnin jälkeen. Myy on testin mukaan erittäin impulsiivinen ja itsehillintä ei ole koiran vahvuus. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Myyllä tämä oli 10%. Myylle kannattaa tehdä erilaisia itsehillintää lisääviä harjoituksia, ja vahvistaa rauhoittumista sekä kotioloissa, että treenitilanteissa ja muussa arjessa. Lisäksi treenitilanteissa uuden opettelussa ja suoritukseen lähtiessä on hyvä pyrkiä rauhalliseen mielentilaan. Nopeutta jne voidaan tarvittaessa suoritukseen harjoitella lisää, kun asia on opeteltu ja teknisesti hallussa - riippuen toki lajista.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa – pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten.
Myy ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 78% oikein. Helpoin ele Myylle oli kädellä osoitus suoraan, jonka se luki virheittä. Muissa eleissä (kädellä ristiin ja katse) se teki muutamia virheitä.
ONGELMANRATKAISU - V-AITA V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
Myy ratkaisee tehtävän erittäin nopeasti 18 sekunnissa. Myytä hieman häiritsee ruoka, mutta se ymmärtää kuitenkin toisella etenemisyrityksellä edetä riittävästi poispäin palkkiosta ja aidan ympäri saadakseen ruoan. Myy ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa, käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä. Myy pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan itsenäisesti (91%) muutamaa vilkaisua lukuun ottamatta (9%). Mikäli itsenäisyys näkyy myös arjessa ja treeneissä haasteena, kannattaa ottaa harjoitteluun mukaan erilaisia yhteistyötä lisääviä harjoitteita.
LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.
Myy innostuu heti leikistä ja se leikkii hyvin aktiivisesti. Koira ei halua lopettaa leikkiä. Leikkiä voi hyvin käyttää Myyn palkkiona koulutuksessa.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.
Myy painaa oikeaa nappulaa ensimmäisen kerran sekunnin kuluttua syötyään viimeiset harjoitusnamit, mikä on todella nopea suoritus. Koira manipuloi myös ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Nopeus kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan, sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Myy myös oppii laitteen toiminnan nopeasti alle minuutissa.
