TESTI PVM:8.2.2019
PAIKKA: Riihimäki
Redsox's Get Your Sox On, Duke
TESTAAJA:Katriina Tiira
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Duke on aluksi hieman varovainen vierasta testaajaa kohtaan, ja tutustuu myös varovaisesti tunnustellen uuteen tilaan. Duken tunnetila vaihtuu nopeasti varovaisesta ja hieman epäilevästä hyvin innokkaaksi tekijäksi. Duken rauhallisuus ja keskittyneisyys on todella poikkeuksellista läpi koko testin, ottaen huomioon, että koira on vasta 4kk. Duken motivaatio on erinomainen, ja keskittyy paremmin kuin moni aikuinen koira koko testin ajan. Sylinteritestissä Duke osoittaa hyvää itsehillintää, tosin pientä jumittumista nähdään V-aidassa namin luo. Ihmisen elekieltä Duke lukee aivan erinomaisesti. Tilaan liittyvä ongelman (V-aita) jäi Dukelta ratkaisematta (pyytää apua, ja jumittuu herkkuihin). Duke on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, ja hylkää hetkeksi rasian. Dude pystyy selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppii myös koneen käytön nopeasti. Duke innostuu myös leikistä, ja sitä vielä vahvistamalla, saa leikistä myös oivallisen palkkion. Duke on harvinaisen varhaiskypsä pentu, ja se havainnoi ja tarkkailee paljon. Koiran kanssa todennäköisesti koulutus etenee nopeasti, mutta kannattaa pitää mielessä koiran ikä, ettei tule vaatineeksi liikaa. Duke taiteilee arkuus-rohkeus akselilla välillä hieman varovaisen ja epäileväisen puolella – olisi todella tarkka Duden kokemuksista, ja pyrkisin antamaan sille juuri tällä hetkellä paljonpositiivisia kokemuksia. Koska Duke rakastaa tekemistä ja ruokaa, pystyy sille luomaan positiivisia mielikuvia vieraista paikoista ja ihmisistä näiden avulla helposti.
YKSITTÄISET OSA-ALUEET
SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
Duke suhtautuu vieraaseen ihmiseen aluksi hieman varovaisesti. Dukeon passiivinen, varovainen vieraan ihmisen tullessa tervehtimään, mutta uskaltaa kuitenkin ottaa kontaktin.
AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.
Duke on hyvin rauhallinen, ja tutustuu aluksi jonkin verran tilaan kävellen. Duken FitBark aktiivisuus on 38 (voit verrata tietokannassa pennun aktiivisuutta muiden pentujen aktiivisuuteen).
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin
esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.
Dukella
on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii siten kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Dukella tämä oli 100%.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa – pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten.
Duke
lukee ihmisen kommunikointia erinomaisesti! Hyvin harva pentu yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa, ja Duke teki vain yhden virheen. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus erittäin vahvana.
ONGELMANRATKAISU -
V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
Dukeei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. V-aita tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisua, mutta myös impulssikontrollia – koiran on lähdettävä poispäin palkkiosta saadakseen sen. Duke jumittui testissä joksikin aikaa aidan viereen lähelle palkkiota, josta sen oli hankala irtautua tai nostaa edes katsetta.Koira pyytää lopuksi ihmisen apua tehtävän ratkaisuun. Saattaa olla että Dukella on jonkin verran impulsiivisuutta, mikä näkyy vasta kun koira rentoutuu ja alkaa nauttia tehtävistä, mutta tästä ei voi sanoa luotettavasti mitään – aika näyttää.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa, käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä.
Duke
pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän pelkästään itsenäisesti (83%). Koiralla on käytössä tässä vain yksi strategia ratkaista ongelma
. 17 % koira tekee muuta
, eli hylkää hetkeksi tehtävän. Duke käy katsomassa aikaisempia palkkio-paikkoja, ja palaa takaisin tehtävälle.
LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.
Duke lähtee leikkiin mukaan kohtalaisen nopeasti, ja innostuessaan se leikkii hyvin aktiivisesti, koira selkeästi nauttii leikistä, ja tätä vielä vahvistamalla voidaan leikkiä käyttää palkkiona koulutuksessa. Ruoka on kuitenkin ehdottomasti tällä hetkellä paras palkkion.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.
Duke painaa oikeaa nappulaa selkeästi ihmiseltä mallista katsoen. Koira myös oppii laitteen toiminnan nopeasti.
PAIKKA: Riihimäki
Redsox's Get Your Sox On, Duke
TESTAAJA:Katriina Tiira
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Duke on aluksi hieman varovainen vierasta testaajaa kohtaan, ja tutustuu myös varovaisesti tunnustellen uuteen tilaan. Duken tunnetila vaihtuu nopeasti varovaisesta ja hieman epäilevästä hyvin innokkaaksi tekijäksi. Duken rauhallisuus ja keskittyneisyys on todella poikkeuksellista läpi koko testin, ottaen huomioon, että koira on vasta 4kk. Duken motivaatio on erinomainen, ja keskittyy paremmin kuin moni aikuinen koira koko testin ajan. Sylinteritestissä Duke osoittaa hyvää itsehillintää, tosin pientä jumittumista nähdään V-aidassa namin luo. Ihmisen elekieltä Duke lukee aivan erinomaisesti. Tilaan liittyvä ongelman (V-aita) jäi Dukelta ratkaisematta (pyytää apua, ja jumittuu herkkuihin). Duke on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, ja hylkää hetkeksi rasian. Dude pystyy selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppii myös koneen käytön nopeasti. Duke innostuu myös leikistä, ja sitä vielä vahvistamalla, saa leikistä myös oivallisen palkkion. Duke on harvinaisen varhaiskypsä pentu, ja se havainnoi ja tarkkailee paljon. Koiran kanssa todennäköisesti koulutus etenee nopeasti, mutta kannattaa pitää mielessä koiran ikä, ettei tule vaatineeksi liikaa. Duke taiteilee arkuus-rohkeus akselilla välillä hieman varovaisen ja epäileväisen puolella – olisi todella tarkka Duden kokemuksista, ja pyrkisin antamaan sille juuri tällä hetkellä paljonpositiivisia kokemuksia. Koska Duke rakastaa tekemistä ja ruokaa, pystyy sille luomaan positiivisia mielikuvia vieraista paikoista ja ihmisistä näiden avulla helposti.
YKSITTÄISET OSA-ALUEET
SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
Duke suhtautuu vieraaseen ihmiseen aluksi hieman varovaisesti. Dukeon passiivinen, varovainen vieraan ihmisen tullessa tervehtimään, mutta uskaltaa kuitenkin ottaa kontaktin.
AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.
Duke on hyvin rauhallinen, ja tutustuu aluksi jonkin verran tilaan kävellen. Duken FitBark aktiivisuus on 38 (voit verrata tietokannassa pennun aktiivisuutta muiden pentujen aktiivisuuteen).
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin
esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.
Dukella
on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii siten kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Dukella tämä oli 100%.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa – pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten.
Duke
lukee ihmisen kommunikointia erinomaisesti! Hyvin harva pentu yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa, ja Duke teki vain yhden virheen. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus erittäin vahvana.
ONGELMANRATKAISU -
V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
Dukeei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. V-aita tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisua, mutta myös impulssikontrollia – koiran on lähdettävä poispäin palkkiosta saadakseen sen. Duke jumittui testissä joksikin aikaa aidan viereen lähelle palkkiota, josta sen oli hankala irtautua tai nostaa edes katsetta.Koira pyytää lopuksi ihmisen apua tehtävän ratkaisuun. Saattaa olla että Dukella on jonkin verran impulsiivisuutta, mikä näkyy vasta kun koira rentoutuu ja alkaa nauttia tehtävistä, mutta tästä ei voi sanoa luotettavasti mitään – aika näyttää.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa, käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä.
Duke
pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän pelkästään itsenäisesti (83%). Koiralla on käytössä tässä vain yksi strategia ratkaista ongelma
. 17 % koira tekee muuta
, eli hylkää hetkeksi tehtävän. Duke käy katsomassa aikaisempia palkkio-paikkoja, ja palaa takaisin tehtävälle.
LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.
Duke lähtee leikkiin mukaan kohtalaisen nopeasti, ja innostuessaan se leikkii hyvin aktiivisesti, koira selkeästi nauttii leikistä, ja tätä vielä vahvistamalla voidaan leikkiä käyttää palkkiona koulutuksessa. Ruoka on kuitenkin ehdottomasti tällä hetkellä paras palkkion.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.
Duke painaa oikeaa nappulaa selkeästi ihmiseltä mallista katsoen. Koira myös oppii laitteen toiminnan nopeasti.
